Syysloman satoa

Lomaviikko on mennyt todella nopeasti. Jälleen kerran ihan liian nopeasti ;-). Paljon olen saanut tehtyä kuitenkin ulkotöitä ja onpa aikaa ollut rentoutumiseenkin. Sitkeä flunssa vain on ollut esteenä suuremmille rasituksille, kuten pitkille lenkeille. Eilen tuli täyteen neljä viikkoa, nyt siis viides viikko lähti liikkeelle. Alan olla todella kyllästynyt tähän nuhaan ja yskään. Kurkkukipu sentään loppui kestettyään 21 päivää putkeen.

Sää muuttui taas synkäksi. Pilvipeite ja vesisade hämärtävät päivää, ja illat ovat todella pimeitä. Autolla ajo pimeässä ja vesisateella ei ole niitä miellyttävämpiä kokemuksia. Sitäkin tuli lomalla pariin kertaan koettua. Kaiken kaikkiaan on ollut hyvä päästä työasioista viikoksi eroon. Olen jopa malttanut pysytellä työsähköpostista erossa koko viikon :).

Kellojen siirto antoi tavallaan tunnin lisää tälle päivälle. Se varmaan näkyy työaamuina jonkin aikaa positiivisena, ennen kuin siihen taas tottuu. Kesäaikaan siirryttäessä tahtoo käydä toisinpäin, eli aamuisin väsyttää paljon enemmän ennen kuin sopeutuminen tapahtuu. Nyt taas talviaikaan siirtyminen aiheuttaa iltojen pimenemisen tuntia aikaisemmin, mutta toisaalta päivä lyhenee muutenkin vauhdilla tähän vuodenaikaan.

Huomenna töihin, loman rentouttamana. Siihen sopinee tämä kuva:

Uuden edessä

Edellinen blogipalveluntarjoaja ilmoitti sulkevansa palvelun tämän kuun loppuun mennessä. Käyttäjille tuli ohje, että kannattaa ottaa  omat kirjoituksensa talteen, koska sen jälkeen niitä ei enää saa. Onneksi on tämä blogger, jossa minullakin on ammatillinen blogi sekä harrastusblogi, joten oli luontevaa siirtää tämä henkilökohtainenkin blogi tänne.

Kurkku on kipeä, nyt jo 17. päivä putkeen. Saisi alkaa vähitellen parantua. Työyhteisön liikuntakampanjakin on mennyt minun osaltani nyt jo kolmatta viikkoa mönkään, kun ei pysty lähtemään edes lenkille. Yhtään ei kärsi vilustuttaa itseään lisää. Osaltaan tietysti vaikuttaa se, että olen joutunut puhumaan niin paljon viime aikoina. Uuden koulutuksen aloitus ja siinä ryhmänohjaajana toimiminen toi opetustunteja yhtäkkiä paljon lisää, ja sitä myötä puhuminenkin lisääntyi päivässä.

Olen nauttinut suunnattomasti kun kolmen vuoden jälkeen "palasin juurilleni", eli opetustyöhön takaisin. En vielä kokonaan, mutta puolet työajasta. Toinen puoli menee edelleen muissa tehtävissä. Toisaalta tämä on juuri sopiva sekoitus, ja toivonkin että tällä konseptilla mentäisiin vielä ainakin ensi vuosi. 

Täytyypä aktivoitua taas tämänkin blogin suhteen ja päivittää kuulumisia tiuhempaan tahtiin jatkossa :).